Ylen Uutisluokan Triplet -sovellus ja yksilöllinen oppimispolku -idea

Yhteiskuntaopin opettajan ikuisuusongelma on se, miten pystyy opettamaan kurssit siten, että kurssin sisällöt eivät olisi auttamatta liian vanhoja. Teorian liittäminen ajankohtaisiin aiheisiin on välttämätöntä ja tähän olen pyrkinyt löytämään hyviä apuvälineitä. Kaksi toimivaa ratkaisua olen löytänyt: Olen tehnyt kurssille sähköiset sivut, jonne päivitän ajankohtaista materiaalia sekä Triplet-sovelluksen, jonka avulla saan päivittäin uutisia opetuskäyttööni, joista voin myös myöhemmin koostaa opetuskokonaisuuksia.

Työstin YH4-kurssille materiaalia ajankohtaisista aiheista. Taustalla oli ajatus myös siitä, että saan kurssin muunnettua samalla uuden opetussuunnitelman mukaiseksi kurssiksi pienellä vaivalla, kun seuraavan kerran uutta YH3-kurssia opetan. Tein kurssille oman sähköisen sivun Google.sitesin avulla ja koostin aiheittain sinne kokonaisuuksa, joiden kautta kävisin läpi ajankohtaisia aiheita.

Samaan aikaan, kun opetan YH4-kurssia, lukiomme on mukana HunrEd-hankkeessa Ylen uutisluokan Triplet-sovelluksen kehittäjäkouluna. Triplet on sovellus, jossa joka arkipäivä julkaistaan kolme ajankohtaista uutista ja niiden mukana tulee myös opettajan avuksi tehtäviä koskien päivän uutisia. Uutisia voi näyttää suoraan Tripletistä ja niitä voi jakaa opiskelijoille linkkien avulla. Toistaiseksi opiskelijat eivät pysty vielä itse kirjautumaan uutissovellukseen.

Olen hyödyntänyt Tripletiä paljon omassa opetuksessani. Sen ehdottomasti vahvimpia puolia on se, että videoiden kanssa ei tarvitse miettiä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Saan näyttää niitä luokassa opiskelijoille, pitää aamunavauksia Tripletin avulla ja koostaa niistä omaa oppimateriaalia. Lisäksi uutiset ovat sopivan mittaisia ja Ylen laadukasta uutismateriaalia. Yhdessä sovelluksessa on paljon erityisesti yhteiskuntaoppiin liittyvää videomateriaalia opettajalle ilmaiseen käyttöön tehtävineen. Lisäksi videot ovat siellä pysyvästi käytössä, jolloin esimerkiksi Areenan aikarajaukset eivät koske Ylen Uutisluokan videoita.

Ohessa on yksi esimerkki siitä, miten olen Tripletiä käyttänyt.

YH4-kurssi: EU-uhat

Tein muutaman oppitunnin kokonaisuuden kurssin loppuun, jossa käsittelimme erilaisia Euroopan unioniin kohdistuvia uhkia. Opiskelijat kävivät läpi yksilöllisesti eri uhkia ja selvittivät kukin omatahtisesti aina yhden aihealueen (talouskriisi, integraatio, terrorismi, ulkopoliittiset uhat). Työn pohjalle tein Canvalla kuvan, jonka päälle linkitin Thinglinkillä aiheeseen liittyviä videoita, tehtäviä ja tietolaatikoita. Opiskelijat saivat valita, työstivätkö aiheen ajatuskartaksi vai kirjoittavatko aiheesta esseen.

EU ja uhat -tehtävään 

Mitä opetussovelluksia käytän eniten?

Mitä sovelluksia käytän opetuksessani eniten

Pidän aloitteleville opettajille koulutuksen aiheesta TVT opetuksessa ja osana koulutusta päätin koostaa taulun, johon kokoan erään opettajan suosituimmat sovellukset. Pääätin jättää kunniahimoisemman ja analyyttisemman tutkistelun myöhemmäksi, nyt siis vain yksinkertaiesti esittelen omat hyödylliset opetusvinkkini ja ideani. Upotin niitä myös tauluun (ja yritin linkata ystävieni slideshareja joukkoon). Koulumme on GAFE-koulu ja käytössäni on valtava valikoima Google Driven mukana tulleita sovelluksia, joita en tänne koostanut sen kummemmin.

Osaa sovelluksista olen käyttänyt jo niin pitkään, että mieleni tekisi opetella jokin uusi vastaava. Todaysmeet.com on kätevä ja nopea, mutta tylsän näköinen. Voisin myös opetella jonkin uuden helpon sovelluksen, joka korvaisi Padletin. Sekin on kätevä ja helppo, mutta jotenkin myös aika kömpelö. Pienet sovellukset on helppo korvata uusilla ja koko ajan on sopivasti sellainen olo, että päivitän osaamistani (hymiö).

Käänteistä opetusta: FC HI4

Uuden oppimista ja opettelua

Perinteinen luokkahuoneopetus ei ole pystynyt enää aikoihin antamaan itselleni sellaista ammatillista tyydytystä, jota omalta työltäni ja ammattitaidoltani vaatisin. Vaikka kuinka yritin kurssiin sisällyttää oppijakeskeisyytttä, ongelmanratkaisukeskeisiä tehtäviä, yhteistoiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä, ei virranneet onnistumiskokemukset lehtorilla. Ja vaikka käytin näppärästi tietotekniikkaa opetuksen ja oppimisen tukena, silti tuntui, että opetus ei kuitenkaan ole suuremmissa mittapuissa muuta kuin perinteistä valmiin tiedon siirtoa laarista toiseen näppärien ja näyttävien tietoteknisten sovellusten siivittämänä.

Historiatiede itsessään tarjoaa jo lähdekritiikin avulla herkullisen metodin ongelmaratkaisukeskeiseen oppimiseen. Olen pitkään halunnut viedä omaa opetustani enemmän siihen suuntaan, että opiskelijat opiskelisivat historiaa lähdekritiikin ja ongelmanratkaisukeskeisyyden kautta  Siksi halusin muuttaa koko opetusta ihan toisenlaiseksi. Tutustuin hiljalleen käänteiseen opetukseen sekä yksilölliseen oppimiseen

Olen kokeillut käänteistä opetusta monella eri kurssilla siten, että osa kurssista on käyty tällä menetelmällä. Tämä on helpottanut sitä työn määrää, joka väistämättä on edessä, kun opettaja astuu uuteen muottiin ja muuttaa koko opetusmetodinsa, käytänteet ja materiaalit. Opetin keväällä ensimmäistä kertaa koko lukion HI4-kurssin käänteisenä opetuksena. Välitön virtauskokemus.

Suunnittelun tärkeydestä

Käänteinen opetus: Ohjeet kurssin alkuun 

Etukäteissuunnittelu on erittäin tärkeää sekä opettajalle että opiskelijoille ja sille kannattaa varata enemmän kuin pieni hetki. Kurssilaiseni eivät tienneet, mitä käänteinen opetus on, joten itse opetusmetodin opastaminen heille heti kurssin alussa oli välttämätöntä. Esitin ohessa olevan Prezin avulla käänteisen opetuksen idean käytännössä. Käytämme Googlen Classroom-oppimisympäristöä ja olin tehnyt heille valmiiksi kurssisuunnitelman, johon oli merkitty FC-merkeillä sekä numeroilla jokaisen etukäteistehtävä. Classroomissa oli tehtävät materiaaleineen.

HI4 kurssisuunnitelma

Opiskelijoilla on käytössä Classroomin kautta sähköinen kalenteri ja he suunnittelivat viikottain oman ajankäyttönsä siten, että laittoivat muistutuksen etukäteistehtävän ajankohdasta itselleen sekä loivat itselleen kansion, jonne tekivät kurssiportfolion ja keräsivät materiaaleja.

Etukäteistehtävistä

Lukiossa ei paljoakaan puhuta opettamisen eriyttämisestä, vaikka opiskelijajoukko harvoin on oppimistyyleiltään tai -tavoiltaan samanlainen. Pyrin antamaan etukäteistehtävät siten, että huomioin niissä mahdollisimman paljon erilaiset oppijat.  Opiskelija sai itse valita, katsooko aiheesta videon, lukeeko kirjan sivut vai tekeekö tehtävän. Etukäteistehtävän pystyi tarpeen tullen tekemään kuuntelemalla tai katselemalla videon oman älypuhelimen avustuksella vaikka matkalla treeneihin tai bussilla kotiin. Lisäksi he saivat itse valita, käyttävätkö tehtävään ajallisesti varttitunnin vai tunnin. Tehtävät tehtiin portfolioon, jonka pari kertaa yllätykseksi pyysin palauttamaan. Näin sain myös seurattua sitä, miten opiskelijat muistivat tehdä töitään.

Yksilöllisestä oppimisesta

Yritin sisällyttää kurssiin yksilöllistä oppimista niin paljon kuin mahdollista. Toisaalta itse opetusmetodi auttaa tämän toteuttamista kuin itsestään. Tunnille tultaessa opiskelijat alkoivat heti työskentelyn ja pystyin auttamaan niitä opiskelijoita, joilla oli vaikeuksia omaksua asioita. Lisäksi kirjoittamiseen jäi huomattavan paljon enemmän aikaa ja pystyin myös ihan eri tavalla kommentoimaan opsikelijoiden kypsyystasoa ja ohjailemaan ajattelua kohti kypsempää suuntaa. Yksilöllisessä oppimisessa ei omasta mielestäni ole kyse siitä, millä tahdilla asiakokonaisuus omaksutaan. Keskeistä on se, että asiakokonaisuus tulee kaikille selväksi ja oppimispolku etenee siten, että oppija itse syventää osaamistaan omassa tahdissaan. Tämä vaatii opettajalta opetettavan aineksen jakamista eri tasoihin; Mikä on oleellista tietää, mikä tieto siihen päälle on hyvä tietää ja mikä tieto syventää vielä edelleen osaamista, mutta ei välttämätöntä tietää.
 

Arviointi ja kurssipalaute

Yksilölliseen oppimiseen kuuluu olennaisena osana itsearviointi. Sisällytin kurssipalautteeseen myös itsearvioinnin ja opiskelijat tekivät kurssipalautteen kolmessa osassa kurssia. Tavoitteeni oli siirtää huomio arvioinnissa heidän omaan kehitykseensä sen sijaan, että arviointi keskittyisi jatkuvasti lopputuotoksiin. Tein arviointipohjat GoogleFormsilla, jolloin oli helppo näyttää myös koko joukolle yleisiä yhteenvetoja. Kysyin myös varmuuden vuoksi ensimmäisen viikon jälkeen, haluavatko jatkaa kyseisellä metodilla.

Kurssiin kuului kaksi perinteistä kurssikoetta, toinen koe tehtiin Abitti-järjestelmällä ja toinen perinteisesti koeviikolla. Opiskelijat saivat itse arvioida oman kokeensa ja antaa palautetta itselleen sekä sisällön että kypsyyden puolesta. Kurssi oli viimeisiä pakollisia historian kursseja. Itsearviointi, joka tukisi realistista kuvaa omasta osaamisesta sekä kehittymisestä olisi tärkeä taito erityisesti aloittavalle lukiolaiselle.

Kurssisuunnitelma noudatti vielä perinteistä kaavaa ja kurssilla oli vielä perinteinen koe. Mutta tästä on hyvä aloittaa.

Metapalikoita ja palikoita, siis ydinajatuksen kirkastamista.

Aina välillä on hyvä kirkastaa sitä ajatusta, miksi teemme sitä, mitä teemme.  Perustyömme on opettaa ja kasvattaa, tämän vuoksi kaiken muun opetukseen liittyvän pitää tukea tätä työtämme. Tieto- ja viestintätekniikan pitää toisaalta tukea opetustyötämme, toisaalta koulun tehtävä on myös kasvattaa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä.

Yritin tiivistää oman koulumme ajatuksia tieto- ja viestintätekniikasta rehtoreille ja koulun tvt-ihmisille pitämässäni koulutuksessa. Pohdin esityksessäni, mistä palaset muodostuvat ja erityisesti mistä metapalasista, siis niistä taustalla olevista, toimintaamme ohjaavista ajatuksista. Tässä muutama keskeinen metapalikka, joista koostin myös Prezi-esityksen.

1. Potentia käyttöön! Älylaitteita käytetään lähes ainoastaan viihdekäytössä ja niiden parissa vietetään huomattavan paljon aikaa. Koulun missio on kasvattaa älylaitteiden käyttäjiä, valjastaa oppijoiden aika ja teknologia palvelemaan oppimista.
2. Diginatiivi on legendaa. Se, joka omistaa älylaitteen, oppii sitä myös käyttämään. Nämä oppimisympäristöt ovat tällä hetkellä koulun ulottumattomissa. Koulun tehtävä on kasvattaa vastuullisia ja älykkäitä digikansalaisia ja kaapata nämä oppimisympäristöt itselleen.
3. Koulun tomintakulttuurin muutos. Esteenä on enää asenteet ja taidot -sekä oppijoiden että opettajien.
4. Tvt on opetuksen ja oppimisen apuväline. Opettaja on se asiantuntija, joka valitsee apuvälineet. Toisaalta, ymmärtääkseen tvt-pedagogiikkaa, pitää omata taitoja. Pitää osata siis myös tekniikkaa. Opettajat kokevat edelleen tvt-taitojensa olevan heikkoja, vaikka intoa olisikin. Työyhteisössä on tärkeintä uskallus kokeilla, epäonnistua ja innostua. Opettajan työssä korostuu myös jakamisen kulttuuri sekä työyhteisössä että laajemmissa verkostoissa.
5. Aina pedagogiikka ja kasvatus edellä. Kaiken muun pitää palvella ydintehdäväämme.

Ohessa oleva Kahoot- tietovisa johdattelee metapalikoiden äärelle. Nostin kyselyyn tarkoituksellisesti muutamia ajatuksia herättäviä kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia oman koulun ydintehtävää ja rakennella omat metapalikat. Tietokilpailu on vapaasti käytettävissä (kysymykset pohjautuvat Essie-tutkimukseen sekä Opetushallituksen selvitykseen Tieto-ja viestintätekniikasta opetuskäytössä.)

Kahoot: Tieto- ja vietsintätekniikan käyttö, opetus ja opettajat

Materiaali pohjautuu pitämääni koulutukseen Yksityisten koulujen TVT-koulutuspäivillä (Vierumäki 2015)

Ulos luokasta ja älypuhelin käyttöön!

Tulevaisuuden koulussa oppiminen tapahtuu yhä enemmän muualla kuin perinteisessä luokkahuonetilassa ja oppimisympäristöt laajentuvat myös oppituntien aikana koulun ulkopuolisiin ympäristöihin. Näillä oppitunneilla on helppo hyödyntää oppijajoukon omia älylaitteita ja niihin ladattavia sovelluksia. Pelkillä älypuhelimilla on mahdollista tehdä niin paljon erilaisia asioita, että tabletteja tai muita tietokoneita ei reissuun tarvita. Tämä on vastaus myös monen koulun ongelmaan, jossa laitteita on niin vähän, että jokapäiväinen käyttö oppitunnilla on hankalaa.

Älypuhelimilla voi tehdä ainakin seuraavia asioita:

1. Oppimistapahtumat on helppo videoida ja valokuvata ja niihin voidaan palata yhdessä vielä luokkahuoneessa. Oma kuningasajatukseni on ollut se, että vierailu käydään läpi selfie-kuvien avulla. Selfien ottamisella oppija kiinnittää itsensä kuvan avulla käsiteltävään asiaan ja näiden kuvien avulla on helpompi palata myös oppituntiin ja sen kohokohtiin. Toki opettaja voi perinteisesti myös todentaa selfieiden avulla, että oppilaat ovat todella käyneet niissä paikoissa, joissa on pitänyt ja tehneet tehdävänmukaisia asioita.
2. Oppitunnin voi rakentaa qr-koodien avulla. Koodilukijan voi ladata helposti älypuhelimeen ja sinne voi linkittää erilaisia pienia oppimissovelluksia. Itse käytän paljon Padletia, Todaysmeet.comia ja Driven työkaluja, jolloin linkin, lomakkeen, jaetun asiakirjan ja tehtäväpohjan voi ladata suoraan koodin taakse. Tällöin myös tehtäviin pääsee käsiksi suoraan puhelimen avulla ja ne voi tehdä ilman erillistä paperin pyörittelyä.  Pelkästään autenttinen oppimisympäristö yhdistettynä perinteisempiin materiaaleihin toimii aina! Omat lukiolaiseni istuivat Helsingin Tuomiokirkon rappusilla, katselivat videota Senaatintorin historiasta ja tekivät tehtäviä. Opiskelijat pitivät oikein paljon oppitunnista, kuinkahan paljon aurinkoisella kevätsäällä oli tekemistä tämän palautteen kanssa.
3. Sosiaalisen median voi linkittää mukaan helposti. Tehtävänä voi olla valokuvien lataaminen omaan sosiaaliseen mediaan jonkun ajatuksen kanssa ja lähettää kuva myös koulun omalle fb/Twitter/Instagram-tilille. Jos tällaista ei ole, voi opettaja antaa aihetunnisteen (esim #oman koulun nimi), jolla päivitykset voidaan koota oppilaiden omien tilien kautta. Mediakasvatusta parhaimmillaan! Oppijajoukko toimii itse median tuottajina ja samalla voi käydä läpi sekä sosiaalisen median toimintalogiikkaa että mediantuottajan vastuuta siitä, mitä on eettinen ja älyllinen toiminta  sosiaalisessa mediassa.

Ohessa suunnittelemani TVT-työpajan (Hyry-risteily 16.-18.4.2015) materiaalia aiheesta ja muutama pienempi ja isompi tunti-idis kaikille käyttöön.

 Ideoita älypuhelimen käyttöön, kun oppiminen tapahtuu luokan ulkopuolella